Viime aikoina monet ovat huomanneet ihan oikeiden pelien esiintymisiä televisiossa. Eikä ainoastaan mitään kivikautisia kolikkopelejä, vaan ihan oikeita pelejä ja ihan oikeasti osana juonta.
Viikon sisällä Jenkkilässä tuli kolme jaksoa ohjelmista, joissa pelit olivat tärkeänä osana juonta. Kaikki lienevät jo kuulleet South Parkin jaksosta "Make Love, Not Warcraft", jossa South Parkin koululaiset jäivät koukkuun WoWiin. Jakso löytyy netistäkin, mutta mehän emme piratismia edistä, eli etsikää itse.
Voidaanko tästä vetää se johtopäätös, että pelaamisesta on viimeinkin tulossa yhteiskunnallisesti hyväksyttävää? Voimmeko kohta julistaa vielä kolmekymppisenäkin, että "minä pelaan ja olen ylpeä siitä" ilman, että joku kyseenalaistaa julistajan mielenterveyttä? Toivotaan niin...
Oma mielipiteeni tuosta WoW jutusta on juuri ennemmin opettavainen. Elikkä jos jäät peliin kiinni ei kiinnosta mikään, harrastukset loppuvat ja alkaa lihoa. Olen sitämieltä ennemmin että näin yritetään näyttää mitä tapahtuu jos jää peliin koukkuun.
Jenkki-Officen jaksossa "The Coup," koko toimisto jäi koukkuun Call of Duty 2:een.
No tämä nyt on aika naurettavaa että koko ppl jäis kii peliin, mutta ei mahottumuus. Ja taas tässäki näytetään että työt sivuun ja pelaaminen etusijalle.
Vaikka tämä palaute nyt oli perkuleen negatiivista voin sanoa että kuulun tähän pelaajien kastiin, mutta se ei estä minua käymästä amista loppuun eikä käymästä harkoissa
